Vanhimpia tunnettuja betonirakennuksia on Pantheon Roomassa. Parin tuhannen vuoden iästään huolimatta se on edelleen pystyssä. Roomalaisten valmistama betoni poikkesi hieman nykyisestä, joka on sementin, hiekan ja veden seos. Vaikka betonirakentaminen on hyvin lujaa, se ei yleistynyt kuin vasta 1800-luvulla, minkä jälkeen se on kehittynyt valtavasti eteenpäin. Betonia käytetään nykyään lähes kaikessa rakentamisessa tienrakennuksesta talonrakennukseen.

Lujuus on merkittävässä asemassa

Olipa sitten kyseessä sillanrakennus tai talonrakennus, eri rakenteille lasketaan nykyään lujuusluokka. Kerrostalon lattiaan tarvitaan todennäköisesti isompi lujuusluokka kuin yksikerroksiseen omakotitaloon. Ja selvää on, että nelikaistaisen moottoritien siltaratkaisuun käytettävän betonin on oltava lujempaa kuin pieneen taloon johtavan matalan siltarummun betonin.

Rakennesuunnittelija laskee betonille lujuusluokan, joka määrää, millainen betonisekoitus kulloinkin tehdään. Tällaiset tarkan lujuusluokan betonit mitataan ja sekoitetaan erityisellä betoniasemalla, josta ne kuljetetaan pyörintäsäiliöautolla tuoreena seoksena rakennuspaikalle. Usein lujaa betonia vaativat rakennushankkeet ovat muutoinkin niin suuria, että betonia ei kannata paikan päällä sekoittaa, vaan isot määrät syntyvät betoniasemilla ja kuljetetaan useilla betoninkuljetusautoilla. Ammattimaisesti sekoitettu valmisbetoni on lisäksi niin tasalaatuista, ettei sellaista voi saada omin konstein aikaan.

Se mikä tekee betonista lujan, on sementti, joka on betonin kallein raaka-aine. Sementti valmistetaan kalkkikivestä, ja sen valmistusprosessissa syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä. Nykyään on alettu tutkia, voitaisiinko kalkkikiveä korvata muilla aineilla, jolloin CO2-päästöjen määrää saataisiin alemmaksi. Haaste on kuitenkin nykytieteellekin vaikea.

Erilaatuiset betonit

Kantavissa lattioissa käytetään ison lujuusluokan betonia. Samoin tehdään siltarakenteissa. Näitä vahvistetaan lisäksi raudoituksilla, jotka jäävät betonin sisään. Niitä ei päällepäin juurikaan näe. Pääsääntö on, että mitä lujempaa betonia halutaan, sitä enemmän siihen tarvitaan sementtiä. Mutta myös kiviaineksen laadulla ja määrällä on merkitystä betonin lujuuteen. Hienojakoisesta kiviaineksesta saadaan lujempi lopputulos. Valmisbetoni voi saada osakseen myös väriaineita. Tällainen värikäs betonipinta jää tavallisesti näkyville seinään tai lattiaan.

Kulloiseenkin betonirakenteeseen lasketaan lujuus- ja rakenneluokka, rasitusluokka, notkeus, suojaavan betonipeitteen paksuus, toleranssit ja pintaluokat. Yksittäisessä kevyessä kattotiilessä nämä luokat ovat ihan erilaiset kuin lattiabetonissa. Koostumus on laskettava tarkkaan, jotta kunkin tuotteen tasalaatuisuudesta voidaan pitää kiinni.

Valmisbetoni edullisesti meiltä: Viitasaaren Betoni Oy.